Suomen julkisten palveluiden kasvun kulta-aikaa oli 1950-luvulta 1970-luvulle. 1970-luvulta 1990-luvulle kasvu oli maltillisempaa. 1990-luvun jälkeen palvelusektorin kasvu on nojannut yksityisten palveluiden kasvuun kun julkisten palveluiden sektori on kokenut niin sanotun saturaatiopisteensä.

Suomen kokonaistuotannosta rahayksikössä mitattu 1950 luvulla vain reilu 20% tuli palvelualoilta verrattuna nyt 2014 vuoden yli 70%. Tämä muutos oli erityisen voimasta 1970-luvulle tultaessa. Kasvua on tapahtunut jokaisena vuonna vielä tähän päivään asti, mutta jyrkimmän kasvun aikaa oli 1970-luku.

Palvelualan työntekijöiden määrän osuus koko työvoimasta koki räjähdysmäisen kasvun 1950-luvulta 1970-luvulle. Kun 1950-luvulla palveluala työllistä työntekijöistä vain noin 25% oli vastaava luku 1970-luvun puolivälissä jo tuplaantunut 50%:iin. Tämä työvoiman rakennemuutos oli todella merkittävä verrattuna muihin maihin kun esimerkiksi Ruotsissa vastaaviin lukemiin päästä melkein tupla-ajassa. Jos vertaa 1950-luvulla kuntasektorin palveluiden parissa työskentelevien henkilöiden määrää 1990-luvun alkuun on työntekijä määrä nelinkertaistunut kyseisenä aikana.

Julkisen sektorin palveluiden kasvun selittäjä on erityisesti julkisen palvelusektorin kehittyminen. Opetussektori tarvitsi paljon lisää työvoimaa mahdollistamaan niin sanottujen suurien ikäluokkien koulutuksen. Myös sosiaalitoimen kehittyminen vaati lisää työvoimaa. Huimiin kasvulukuihin päästiin myös esimerkiksi päivähoidon osalta kun maaseutujen ihmiset muuttivat kaupunkeihin ja naiset alkoivat työskentelemään kaupungeissa eikä lapsien kotihoidon järjestämineHelsingfors_språkn ollut enää mahdollista. Julkisen sektorin palveluiden kasvu ja kehitys on linjassa Suomen hyvinvointivaltiomallin luonnin kanssa. Tähän pohjoismaiseen hyvinvointimalliin kuuluu vahvasti laaja ja toimiva julkinen sektori ja sen palveluiden tarjoaminen jokaiselle kansalaiselle. Hyvinvointivaltion luonti on ollut Suomen historia merkittävimpiä taloudellisia uudistuksia, jotka on muovannut Suomen valtion sen näköiseksi kuin se tänä päivänä on.

Yksityiset palvelut historiallisesti Suomessa keskittyi nimenomaisesti kaupan alaan. Kaupan ala on Suomessa aina ollut yksityisten palveluiden joukossa. Vähittäiskauppa on aina nojannut yksityisiin tarjoajiin, jopa pienistä maaseutukylistä löytyi aina se yksi paikallinen kyläkauppias, jolta kaikki hakivat päivittäiset elintarvikkeet. Yksityisten palveluiden kehittyminen on tämän vuosikymmenen ilmiö ja erityisesti tulevaisuuden kehityksen avain. Nyt jo voidaan havaita että aiemmin julkisiksi palveluiksi mielletyt palvelut kuten terveydenhuolto alkaa siirtymään yhä enemmän yksityisen sektorin tarjoamaksi palveluksi.