Vuonna 2014 Suomen euromääräisestä kokonaistuotannosta yli 70 % tuli palveluista. Tämä kertoo palvelusektorin merkityksen Suomen kansantaloudelle. Tästä 70 %:sta noin 20 % on julkisia palveluita ja 50 % on yksityisiä palveluita. Suomen talouden kasvu on ollut erittäin hidasta tai lähes olematonta viime vuosina, mutta yksityisten palveluiden sektori on onnistunut kasvamaan noin 2 % vuosittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näin ollen palveluiden kasvu on onnistunut kompensoimaan muiden sektoreiden huonompaa kehitystä.

Julkisen sektorin palveluiden osuus BKT:sta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana 18 %:sta reiluun 20 %:iin. Julkisen sektorin palvelut voidaan ajatella olevan siitä poikkeuksellisia palveluita että niiden määrä nousee matalasuhdanteen aikana ja näin ollen palveluiden määrän kasvu voidaan ajatella olevan merkki matalasuhdanteesta. Tämä perustuu siihen että esimerkiksi matalasuhdanteen aikana työttömyys nousee ja näin ollen kansalaisten hyvinvointi laskee esimerksi terveydenhuollon palveluiden kysyntä kasvavaa.

Jos halutaan tutkia palvelusektorin kehitystä niin olisi järkevää tutkia yksityisen sektorin palveluiden kehitystä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yksityinen sektorin palveluiden osuus BKT:sta on kasservice-1013724_960_720vanut 45 %:sta 51 %:iin. Yksityisen sektorin merkityksellisimmät ovat kauppa, liikenne, informaatio, viestintä ja kiinteistöala. Voimakkaiten kasvavia palvelualoja ovat tietojenkäsittelypalvelut, asiantuntijapalvelut, kiinteistöpalvelut sekä yksityiset sosiaalialan palvelut.

2000-luvulla syntyneistä kasvuyrityksistä yli puolet syntyy nimenomaisesti palvelualoille. Palvelualan kasvun ja kehityksen tukevia toimia tarvitaan valtion toimesta jos halutaan että kyseinen toimiala jatkaa kehitystään ja kantaa Suomen taloutta kohti parempaa tulevaisuutta. Valtio voi tukea palvelualaa esimerkiksi tukemalla palvelualaan kohdistuvaa tutkimus- ja innovaatiotyötä. Palveluala ei kehity tehostamalla olemassaolevia palveluita vaan nimenomaisesti keksimällä uusia innovaatisia tapoja hoitaa vanhoja asioita. Olemassaolevan kehittäminen ja hiominen on tuotannollisen toiminnan tapoja parantaa tehokkuutta, palveluajan kehittyminen on uuden ajattelumallin tai uuden toimintatavan luomista.

Palvelualan kehittymiseen vahvasti tulee vaikuttamaan myös edunvalvojien tekemät ratkaisut työehtosopimuksista, näillä sopimuksilla on merkittävä vaikutus palvelualan kannattavuuteen ja työllisyyteen. Jos palvelualojen työehtosopimukset ovat liian tiukkoja työnantajille, ei uuden työvoiman palkkaaminen ole taloudellisesti järkevää. Koko kansantalouden kannalta siis tärkeää olisi luoda sellaisia sopimuksia, jotka kannustavat yrittäjyyteen ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Sillä kasvanut työllisyys lisää myös kansantalouden kulutusta ja tämä kasvattaa taas palveluiden kysyntää ja näin ollen koko kansantalouden tuotos nousee.